Masennus vie työkyvyttömyyseläkkeelle jatkuvasti enemmän alle 50-vuotiaita suomalaisia. Koska kyse on parhaassa työiässä olevista henkilöistä, on työterveyshuollon rooli masennuksen hoidossa ratkaisevan tärkeä. Masennuksen hoidosta nyt ja tulevaisuudessa keskustellaan SuomiAreenassa 13.7. Masennuskoalition johdolla. Pysy kuulolla!
Mielenterveyden sairaudet ovat ohittaneet Suomessa tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpänä syynä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Masennus on ollut jo pitkään yleisin sairaus työkyvyttömyyseläkkeen taustalla. Merkittävää on, että masennuksen vuoksi eläkkeelle jäädään keskimäärin 47-vuotiaana, eli työura katkeaa aivan liian varhaisessa vaiheessa sekä yksilön, että yhteiskunnan kannalta.
Syitä kasvavaan masennuksesta johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrään on monia. Hoitoon pääsy voi kestää liian pitkään, eikä erikoissairaanhoidon palveluita ole saatavilla. Erityisessä riskissä työkyvyttömyyteen ovat pitkittynyttä, eli hoitoresistenssiä masennusta, sairastavat henkilöt. Arvioiden mukaan noin prosentti Suomen väestöstä sairastaa tälläkin hetkellä tätä masennuksen vaikeaa muotoa.
Hoitoresistentistä masennuksesta (TRD) on kyse silloin, kun masennuksen oireet eivät ole puolittuneet sen jälkeen, kun potilasta on yritetty hoitaa kahdella eri masennuslääkkeellä, joita kumpaakin on käytetty riittävän pitkään ja riittävällä hoitoannoksella.
Masennuksen hoito tehostuisi yhteistyöllä
Ruotsalaistutkimuksen mukaan tavanomaisiin masennuspotilaisiin verrattuna hoitoresistenttiä masennusta sairastavilla on yli kaksinkertainen riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet Suomessa nopeasti viime vuosina ja jo vuonna 2018 masennuksen takia maksettiin työkyvyttömyyseläkkeitä yli 400 miljoonaa euroa.
Suuntaa täytyy siis saada muutettua ja huomio tulisi kohdistaa erityisesti työterveyshuoltoon. Hoitoresistentin masennuksen diagnosointi, oikeanlainen hoito ja seuranta parantavat sairauden ennustetta. Masennuksen tehokkaampi hoito vaatisi uudenlaista yhteistyötä ja koordinaatiota perus- ja erikoissairaanhoidon välillä. Mukana yhteistyössä täytyisi olla kaikki osapuolet, eli terveyskeskukset, työterveysasemat, kolmas sektori ja erikoissairaanhoito.
Hoitoresistenttiä masennusta sairastavan näkökulmasta olennainen kysymys onkin, voisiko potilaiden pääsyä erikoissairaanhoitoon nopeuttaa tai millä tavoilla tehokkaampia hoitomuotoja voitaisiin saada työterveyshuollon piiriin.
Tervetuloa kuuntelemaan mielenkiintoista keskustelua SuomiAreenalla!
SuomiAreena 13.7.2022 klo 12-12.45, Kauppakeskus Puuvilla
Masennuskoalitio: Mahtuuko masentunut maailmaan? Nuoret ja työelämässä uupuvat ahtaalla.
https://www.suomiareena.fi/pori/ohjelma/35166E89-1DD8-4CD1-95FE-5DE9A8DA09E9
Blogin lähde:
Hoitoresistentti masennus: Kallis noidankehä. Janssen 04/2021.
CP-328882